Nepsy-käsitteistä selvyyttä!
Usein tuntuu, että käsitteeseen ”nepsy” törmää monessa paikassa. Eri nepsy-käsitteitä on myös valtava määrä. Moni ei kuitenkaan tiedä, mitä nepsy tarkoittaa ja mitä nepsy-häiriöt nyt sitten ovat. Tämän blogin tarkoitus on selventää lukijalle erilaisia nepsy-käsitteitä ja -häiriöitä.
Puhun blogissa nepsy-piirteistä, koska koulutan työkseni ammattilaisia, jotka tarvitsevat tietoa juurikin nepsy-piirteistä nepsyjen tunnistamisen ja tukemisen avuksi. Esimerkiksi lääkärit puhuvat nepsy-oireista, koska he diagnosoivat nepsy-häiriöitä ja nepsy-häiriö on todella häiriö, joka haastaa diagnoosin saaneen yksilön arjessa selviytymistä. Koska itse en työkseni diagnosoi, puhun mieluummin nepsy-piirteistä.
Mikä on nepsy?
Nepsy-termillä viitataan neuropsykiatriseen häiriöön, joka on laaja käsite viittaamaan erilaisiin häiriöihin, jotka vaikuttavat yksilön kognitiivisiin ja sosiaalisiin toimintoihin. Neuropsykiatrinen häiriö on aivotoiminnan poikkeavuus, joka heijastuu yksilön tapaan hahmottaa maailmaa ja toimia siinä. Nepsy-häiriössä olennaista on aivojen toiminnallinen ja rakenteellinen poikkeavuus, johon liittyy tai josta johtuu usein ongelmallista käytöstä ja psyykkisiä oireita.
Nepsy-häiriöitä ovat esimerkiksi ADHD (tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö), autismikirjon häiriö ASD ja oppimisvaikeudet. Ne voivat vaikuttaa esim. yksilön kykyyn keskittyä, oppia, olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja hallita tunteitaan. Hyvin usein näillä nepsy-piirteitä omaavilla ihmisillä on myös vahvuuksia, joita kannattaa hyödyntää.
Mitä erilaiset nepsy-termit tarkoittavat?
Nepsy-häiriöistä puhutaan monilla nimillä. Neurologisesta häiriöstä puhutaan silloin, kun nepsy-piirteisyyttä käsitellään lääketieteen osa-alueen neurologian näkökulmasta. Neurologia tutkii keskus- ja ääreishermoston parantumattomia sairauksia.
Neuropsykiatriassa tutkitaan neurologisiin sairauksiin liittyviä psyykkisiä ja käytösoireita. Tämän takia esim. nepsy-valmentajat ovat neuropsykiatrisia valmentajia, koska he työskentelevät nepsy-ihmisen kanssa mm. näiden aiheiden parissa. Neuropsykologia taas on oma psykologian erikoisalansa, joka on kiinnostunut aivojen, psyykkisen toiminnan ja käyttäytymisen välisistä suhteista neurologisissa häiriöissä. Kaikkia näitä me voimme kutsua nepsy-häiriöiksi.
Näiden lisäksi on paljon muitakin termejä. Esimerkiksi neurotyypillisellä ja neuroepätyypillisellä viitataan siihen, onko henkilöllä nepsy-piirteitä vai ei. Neurotyypillinen eli ”nentti” on ihminen, jolla ei ole nepsy-häiriö. Neuroepätyypillinen on ihminen, jolla on nepsy-häiriö.
Termit neuromoninaisuus ja neurokirjo kuvaamassa nepsy-piirteiden moninaisuutta!
Termit neuromoninaisuus tai neurodiversiteetti ja neurokirjo viittaavat neuropsykiatristen häiriöiden ilmenemisen moninaisuuteen. Vaikka nepsy-häiriölle tyypillisiä piirteitä löytyy, niiden ilmenemismuoto ja voimakkuus vaihtelevat nepsy-ihmisillä. Lisäksi ihmisen ainutlaatuisuus tekee samankin nepsy-häiriön ilmenemisestä eri ihmisillä erilaista. Kuten Anders Hansen on loistavassa kirjassaan, ADHD voimavarana, kysynyt ADHD:n liittyen, ”missä kohtaa kirjoa olet?”, meistäkin (lähes) jokaisesta löytyy joitain nepsy-piirteitä vahvempina kuin toisilla. Myöskään kahta samanlaista esimerkiksi autismikirjon ihmistä ei löydy, vaikka heillä molemmilla olisikin autismikirjoon liittyviä piirteitä niin paljon, että he ovat saaneet diagnoosin. Ihmisen ainutlaatuisuus, esim. kiinnostuksen kohteet, kyvyt ja unelmat sekä kasvuympäristö muovaavat nepsy-häiriön ilmenemisen hyvin yksilölliseksi.
Yksi nepsy-koulutusteni annista on se, kun kouluttamani ammattilaisetkin tunnistavat itsessään näitä nepsy-piirteitä. Korostankin koulutuksia aloittaessani sitä, että meissä usein on joitain nepsy-piirteitä ja siksi onkin kohdallaan kysyä Hansenin sanoin, ”missä kohtaa kirjoa olemme?”.
Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan tarvitse diagnoosia, vaikka joitain nepsy-piirteitä olisikin. Ne, jotka nepsy-diagnoosin tarvitsevat, tarvitsevat myös enemmän tukea selviytyäkseen arjessa. Usein tuon tuen antaa nepsy-lapselle ja -nuorelle kotona olevien aikuisten lisäksi heidän kanssaan toimivat ammattilaiset.
Lopuksi…
Kun osaamme tunnistaa ja tukea nepsy-lapsia ja -nuoria oikein, helpottuu meidän kaikkien arki. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että nimenomaan ihmisten erilaisuus tekee tästä elämästä rikkaampaa ja mielenkiintoisempaa!
Tsemppiä kasvatustyöhön toivotellen, Mari Lapinkoski 😊