Asiaa nepsyistä!

(Tämä artikkeli on kirjoitettu Neuvola ja kouluterveys-lehteen syksyllä 2023 ja se julkaistiin toimittajan muokkaamana versiona.)

Mikä ihmeen nepsy?

Tiesitkö, että lähes 10%:lla lapsista ja nuorista on ADHD? Lisäksi noin joka 100. ihminen on autismin kirjolla. Meillä on paljon nepsy-piirteisiä lapsia ja nuoria, jotka jäävät edelleen tunnistamatta ja tarvitsemansa tuen ulkopuolelle. Nepsy-piirteet haastavat aina arjessa selviämistä ja onkin meidän ammattilaisten tehtävä osata tunnistaa nepsy-piirteinen lapsi ja -nuori, jotta hän saa riittävän tuen.

Nepsy on lyhenne neuropsykiatrisesta häiriöstä, jolla viitataan erilaisiin häiriöihin, jotka vaikuttavat yksilön kognitiivisiin ja sosiaalisiin toimintoihin. Näihin häiriöihin kuuluvat esimerkiksi ADHD (tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö) ja autismikirjon häiriöt. Nepsy-häiriö voi vaikuttaa esim. yksilön kykyyn keskittyä, oppia, olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja hallita tunteitaan. Aina nepsy-ihmisillä on myös vahvuuksia, jotka ovat tärkeä tunnistaa ja joita kannattaa hyödyntää.

Tutustumme tässä artikkelissa keskeisimpiin ADHD- ja autismikirjon piirteisiin, jotka lapsilla ja nuorilla näkyvät arjessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka yhteisiä piirteitä esim. ADHD-lapsilla on, on aina kuitenkin ensin rauhassa tutustuttava nepsyyn, jotta voi ymmärtää, miten hänellä kyseiset piirteet ilmenevät ja mistä tukitoimista juuri hän hyötyy.

Jotta nepsy-häiriö diagnosoidaan, on häiriön haitattava henkilön arjessa selviytymistä. Lisäksi nepsy-piirteiden on oltava henkilön toiminnassa näkyvä yleinen piirre, vaikka kaikissa ympäristöissä (esim. koti, päiväkoti ja harrastustoiminta) ja eri ihmisten (esim. äiti, päiväkodin henkilökunta ja harrasteohjaaja) kanssa piirteet ilmenisivätkin eri tavalla ja eri voimakkuudella.

Keskittymisen pulmia, vauhtia ja vaarallisia tilanteita ADHD-piirteisellä!

ADHD:ssa, eli tarkkaavuuden ja keskittymisen häiriössä, on kolme ydinoiretta, jotka ovat 1. tarkkaamattomuus ja keskittymisen vaikeudet, 2. aktiivisuuden säätelyn vaikeus, joka ilmenee usein yliaktiivisuutena ja 3. impulsiivisuus. Lisäksi ADHD:hen liittyy usein toiminnanohjauksen taitopuutteita ja tunnesäätelyn vaikeuksia.

Tarkkaamattomuus voi olla osana ADHD:ta tai se voi ilmetä ainoana ADHD:n oireena. Kun ainoa ADHD:n oire on tarkkaamattomuus, puhumme tarkkaamattomuuteen painottuvasta ADHD:n muodosta. Tarkkaamattomuuden pulmat ilmenevät vaikeuksina keskittyä tehtäviin ja toimintaan. Tarkkaamaton saattaa jättää huomioimatta yksityiskohtia ja tehdä esim. pieniä virheitä koulutehtävissä. Erilaiset toiminnot saattavat jäädä häneltä kesken, kun keskittyminen herpaantuu helposti ja ajatukset vaeltavat. Hän on usein myös häiriöherkkä ja tällöin keskittyminen herpaantuu joko henkilöstä itsestään tulevan ärsykkeen toimesta, esim. nälkä tai huoliajatus tai ympäristöstä tulevan ärsykkeen vuoksi, kuten linnun lentäminen läheisen ikkunan takana. Tarkkaamaton saattaa myös näyttää siltä, että vaikka hänelle puhutaan suoraan, hän ei kuuntele. Hän saattaa unohdella tavaroita ja sovittuja asioita. Jos aihe on kuitenkin hänelle kovin mieluinen, saattaa hän jopa ylikeskittyä siihen.

Toinen ydinoire on aktiivisuuden säätelyn vaikeus. Tämä voi näyttäytyä muun muassa jatkuvasti liikkeessä olemisena, vaikka tilanne vaatisi paikallaan pysymistä. Lapsi saattaa juoksennella paikasta toiseen ja tutkia näkemiään tavaroita. Hän saattaa puhua taukoamatta. Leikit saattavat olla dramaattisempia ja kovaäänisempiä kuin ikätovereilla. Iän myötä yliaktiivisuuden näkyminen ulospäin usein vähenee. Nuorilla aktiivisuuden säätelyn pulmat ilmenevät enemmän mielen sisäisinä epämiellyttävinä ajatuksina paikallaan olosta. He saattavat esim. ehdottaa koulussa välitunnille lähtöä, koska kokevat, etteivät pysty enää olemaan paikallaan. Aktiivisuuden säätelyn vaikeus näkyy tyypillisesti ylivilkkautena, mutta toisinaan se voi näyttäytyä myös liian vähäisenä aktiivisuutena. Kun lapsi tai nuori on aliaktiivinen ja alivireystilassa, hän saattaa näyttää olevan nukahtamaisillaan eikä pysty näin keskittymään ympärillä olevaan toimintaan.

Impulsiivisuus on kolmas ADHD:n ydinoireista. Se on taipumusta reagoida ärsykkeisiin välittömästi. Impulsiivisuus näkyy usein suurina ja nopeina tunnereaktioina sekä yllättävänä ja nopeana toimintana. Impulsiivinen lapsi saattaa esim. vaihtaa leikkejä nopeasti ja kyllästyä toimintaan herkästi. Hän reagoi ennen kuin on ehtinyt miettiä toimintansa seurauksia. Impulsiiviselta henkilöltä puuttuukin ärsykkeen ja reaktion väliltä ”jarru” eli kyky miettiä hetki tapahtunutta, mitä juuri tapahtui, miksi näin ehkä tapahtui ja kuinka hänen kannattaisi nyt toimia tässä tilanteessa. Voikin olla, että impulsiivinen henkilö ei edes halua reagoida tavalla, jolla hän on reagoinut. Tämä onkin meidän ammattilaisten tärkeä muistaa erityisesti ristiriitatilanteissa.

Erikoisia vuorovaikutustilanteita ja joustamattomuutta autismikirjolla!

Autismikirjo näyttäytyy tyypillisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, joka on lähes aina haastavaa. Autistinen lapsi tai nuori saattaakin olla paljon omissa oloissaan, vetäytyä, olla ujon oloinen tai jopa valikoivasti puhumaton. Katsekontakti voi olla autistisella erilainen tai se voi puuttua kokonaan. Jos autismikirjolainen on sosiaalisesti aktiivinen, huomaamme vuorovaikutuksen ja viestinnän erilaisuuden. Hän saattaa reagoida toisen viestiin poikkeavalla tavalla, jopa naurahtaen surulliselle asialle, vaikka ei haluakaan loukata toista. Hän ei todennäköisesti tunnista omaa eikä toisen ihmisen tunnetilaa, eikä hänen ilme- ja elekielensä ole linjassa hänen tunnetilansa kanssa. Meille aikuisille saattaa myös tulla tunne, että autismikirjolainen on ”liian” rehellinen ja ottaa asiat hyvin kirjaimellisesti. Hänen puheenaiheensa voivat erota ikätovereiden puheenaiheista ja olla hyvin faktatietoon perustuvia. Autistisella saattaa olla mielenkiinnon kohde, josta hän puhuu välittämättä keskusteluille tyypillisestä vastavuoroisuudesta. Hän ei ymmärrä sosiaalisen vuorovaikutuksen niin sanottuja kirjoittamattomia sääntöjä, joilla otamme toisen ihmisen huomioon. Autistinen ei myöskään ymmärrä eri tilanteissa sanottujen asioiden muuttuvaa sisältöä tilanteen vaihtuessa. Sosiaalinen vuorovaikutus ja viestintä vaativatkin paljon työtä ja kuormittavat kirjolaista.

Autismikirjoon liittyy usein kaavamaista ja joustamatonta käyttäytymistä. Kirjolaisella saattaa olla päivittäisiä rutiineja, jotka hän toteuttaa aina samalla tavalla. Rutiinit saattavat olla tarkoituksenmukaisia, esim. tietty käsienpesu- tai ruokailurutiini. Rutiinit voivat olla myös toiminnan kannalta epätarkoituksenmukaisia, kuten päiväkodin eteisessä kenkien laskeminen aina sisälle saavuttaessa. Usein nämä autismikirjon lapsen tai nuoren rutiinit ovat erittäin tärkeä saada suorittaa joka kerta samalla tavalla ja saattaakin olla, että aikuisen hoputtaminen ja estämisyritykset aiheuttavat valtavaa ahdistusta.

Nepsy-arkeen liittyy usein myös muita pulmia

Nepsyillä ilmenee usein väsymystä ja nukkumisen vaikeuksia. Lisäksi nepsyllä saattaa olla aistipulmia, jotka näkyvät tilanteissa, joissa hän kokee jonkun ärsykkeen poikkeavalla tavalla. Myös alisuoriutuminen, stressiherkkyys ja tapaturma-alttius saattavat liittyä nepsy-häiriöihin. Toiminnanohjauksen pulmat ovat tyypillisiä ja näyttäytyvät esim. pukeutumisen ja peseytymisen hitautena sekä heikentyneenä päivittäisten rutiinien omatoimisena hoitamisena.

Muistathan siis kysyä, kuunnella, katsoa ja havainnoida! Muistathan myös, että nepsy-piirteisillä on aina myös vahvuuksia opittavien taitojen lisäksi.

Tsemppiä piirteiden tunnistamiseen toivotellen, Mari.