PDA-piirteiden tunnistaminen lasten ja nuorten arjessa

Ymmärrystä, herkkyyttä ja lempeää kohtaamista!

Lasten ja nuorten arjessa voi joskus nousta esiin käyttäytymistä, joka hämmentää myös kokeneita ammattilaisia ja vanhempia. Lapsi on suostuvinaan tehtävään, mutta ei aloita, vaan viivyttelee. Nuori poistuu tilanteesta, kun häneltä pyydetään jotakin. Arjen rutiinit aiheuttavat raivarin, tai siirtymät tuntuvat liian vaikeilta, vaikka mitään näkyvää syytä ei ole.

Yksi tällaistä käyttäytymistä kuvaava ilmiö voi olla PDA- tai EDA-piirteisyys (engl. Pathological / Extreme Demand Avoidance), eli vaatimusten patologinen / äärimmäinen välttely.

PDA-piirteisyys ei ole diagnoosi. PDA-piirteisyys liitetään tällä hetkellä pääasiassa autismikirjoon liittyväksi käyttäytymisprofiiliksi, joka auttaa ymmärtämään, miksi jotkut lapset ja nuoret kokevat tavallisetkin arjen vaatimukset erityisen hankalina.

PDA-piirteinen lapsi tai nuori ei vältä tehtäviä tahallaan. Hän ei “uhmaa”, “laiskottele” tai “ole vaan hankala”. Hän reagoi tavalla, joka kertoo jotakin tärkeää hänen sisäisestä kokemuksestaan.

Mikä tekee PDA-piirteisyydestä omanlaisensa?

1. Vaatimusten välttely ei ole valinta

Kun lapsi tai nuori kohtaa tilanteen, jossa odotetaan toimintaa — esimerkiksi tehtävän aloittamista, pukemista, syömistä tai siirtymistä — hänen on vaikea toteuttaa toiveita, vaikka hän haluaisikin.

Tehtävä voi tuntua sisäisesti liian suurelta tai epämääräiseltä. Välttely on usein reaktio tuntemukseen, ettei tehtävä ole juuri nyt mahdollinen. Tehtävä uhkaa lapsen ja nuoren itsemääräämisen tarvetta.

2. Ahdistuksen ohjaamaa toimintaa

PDA-piirteinen lapsi tai nuori ei välttämättä osaa kertoa, miksi tehtävä tuntuu vaikealta. Sen sijaan hän:

– pyrkii vaihtamaan puheenaihetta,

– vetäytyy, viivyttelee,

– uppoutuu mielikuvitusleikkiin,

– jähmettyy ja / tai

– reagoi voimakkaasti, esim. raivokohtauksella, jos hän ei löydä muuta keinoa päästä tilanteesta pois.

3. Sosiaalinen mukautuvuus / sopeutuvuus voi hämätä

Monet PDA-piirteiset lapset ja nuoret osaavat olla sosiaalisia ja sanallisesti taitavia. Tämä voi luoda vaikutelman, että he pärjäävät paremmin kuin pärjäävätkään. Taitava ulkoinen olemus usein peittää alleen ahdistuksen ja epävarmuuden.

4. Erilainen reagointi aistimuksiin

Yliherkkä reagointi (yliherkkyys) tai aliherkkä reagointi (aliherkkyys) aiheuttavat omat haasteensa ulkopuolelta tuleviin ja lapsen tai nuoren kokemiin kehon sisäisiin aistimuksiin.

– Yliherkästi reagoiva lapsi tai nuori saattaa kokea melun, kosketuksen, kiireen tai kehon aistimukset erityisen voimakkaina ja ahdistavina. Esim. nälkä voi aiheuttaa ahdistusta, koska kehon tuntemus toimii vaatimuksena syödä jotain.

– Aliherkästi reagoiva lapsi tai nuori tarvitsee monesti enemmän ärsykkeitä pysyäkseen sopivassa vireystilassa.

5. Huomioidaan lapsen ja nuoren autonomian ja itsemääräämisen tarve

Monelle PDA-profiilin omaavalle on tärkeää, että hän saa vaikuttaa siihen, mitä, miten ja milloin asioita tehdään.

Tämä ei ole vallankäyttöä — se on tapa toimia itselle luontevammin ja aiheuttamatta ahdistusta. PDA-piirteisellä on korostunut autonomian ja itsemääräämisen tarve.

Arjessa tilanteet voivat näkyä monin tavoin!

PDA-piirteisen lapsen tai nuoren arki voi olla täynnä tilanteita, joissa hän yrittää selviytyä parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi:

– Tehtävä ei käynnisty, vaikka hän ensin sanoo “joo”.

– Hän vaihtaa puheenaihetta tai poistuu, kun häntä pyydetään tekemään jotakin.

– Aamurutiinit, siirtymät ja uudet tilanteet tuntuvat mahdottomilta.

– Hän vetäytyy tai uppoutuu mielikuvitusmaailmaan.

– Yhtenä päivänä tehtävä onnistuu helposti, seuraavana se ei onnistu lainkaan.

– Hän voi vaikuttaa välinpitämättömältä, vaikka todellisuudessa hän yrittää suojella itseään tuntemukselta, joka on liikaa.

Miksi PDA-piirteiden tunnistaminen on tärkeää?

Kun aikuinen ymmärtää, miksi lapsi tai nuori toimii tietyllä tavalla:

– arjen tilanteet usein helpottuvat,

– ristiriidat vähenevät,