Autismikirjossa on todella kyse kirjosta erilaisia piirteitä – Ymmärrä yksilöllisyyttä!

Autismikirjossa on kyse kirjosta erilaisia piirteitä, ja ne voivat näkyä arjessa monella tavalla. Ymmärrys näistä piirteistä auttaa luomaan ympäristön, jossa jokainen voi olla oma itsensä. Tässä blogissa käsittelen nyt autismikirjosta huonommin tunnettua ”sisäistä ilmenemismuotoa”, jota usein on mm. naispuoliseksi syntyneillä kirjolaisilla (engl. internal presentation of Autism). Käsittelen blogissa monia piirteitä tiivistäen. Aikomus on kirjoittaa aiheista tarkemmin tulevaisuudessa.

Aluksi on hyvä todeta, että kouluttaessani ammattilaisia muistutan heitä aina yksilöllisyydestä. Siitä, että uuteen neurokirjon ihmiseen on aina syytä suhtautua kuin pääsiäisen yllätyssuklaamunaan. 😉 Vaikka tiedämme esim. autismikirjoon liittyvän tiettyjä yhteneväisiä piirteitä, on tärkeä ymmärtää, että se on vain yksi osa hänestä ja siksi on syytä rauhassa tutustua ihmiseen, jonka kanssa olemme päässeet aloittamaan yhteistyötä.

Ystävyyssuhteet ja sosiaalinen vuorovaikutus

Ystävyyssuhteiden luominen ja ylläpitäminen voi olla haastavaa autismikirjolla oleville. Moni saattaa jäädä ystäväpiirien ulkopuolelle tai solmia intensiivisiä, mutta helposti särkyviä ystävyyssuhteita. Konfliktitilanteet voivat tuntua erityisen epämiellyttäviltä, ja ihmisen oma tapa olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa voi poiketa valtavirrasta. Kirjolla olevalla on usein kokemus omasta erilaisuudesta, vaikka ulkopuoliselle tämä ei arjessa näkyisikään.

Sosiaalisten normien oppiminen vaatii usein tietoista työtä, mikä voi aiheuttaa uupumusta. Moni autismikirjolla oleva kaipaa yksinäisyyttä toipuakseen “sosiaalisen naamion” käytöstä. Kiusaamisen riski on tavallista suurempi, mutta toisaalta vahva oikeudenmukaisuuden taju voi johtaa siihen, että he puolustavat erottuvan rohkeasti heikommassa asemassa olevia.

Autistinen lapsi ja nuori tarvitsee tukea ihmissuhteiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Tämä on meidän ammattilaisten ja kasvattajien hyvä muistaa. Liika on kuitenkin liikaa. Huolehditaan siis myös rauhoittumisen hetkistä arjessa, jotta sosiaalinen kuormitus ei mene yli.

Tunteet ja aistimukset

Tunteiden voimakkuus on monelle autismikirjolla olevalle tuttu kokemus. Pitkään oli vallalla ajatus, että autismikirjon henkilö ei ole empaattinen. Nykyään tiedetään paremmin. Ymmärretään, että kirjolainen saattaa kokea jopa syvemmin empatiaa esim. ystävän puolesta, mutta hän ei välttämättä osaa vain osoittaa sitä tilanteessa neurotyypillisellä tavalla. Empatiaa koetaan usein myös eläimiä ja jopa esineitä kohtaan. Esim. pehmolelut voivat pysyä tärkeinä pitkään.

Autismikirjolla oleva tarvitsee usein tunteiden säätelyyn kasvattajan tukea. Myös tunteiden tunnistaminen itsellä ja muilla on usein vaikeaa. Tunnetaitojen opettaminen ja sanoittaminen korostuukin kirjon lasten ja nuorten kanssa.

Aistiherkkyys vaikuttaa vahvasti arkeen. Vaatteet, toisen kosketus, hajut ja äänet voivat tuntua ylivoimaisilta. Suihkun, hampaiden harjaamisen ja hiusten käsittelyn välttely ei johdu esimerkiksi laiskuudesta, vaan sensorisesta ylikuormittumisesta. Musiikin kuuntelu kuulokkeilla tai rauhoittava liike, kuten edestakainen kävely tai hiusten näpräys, ovat keinoja hallita aistikuormitusta.

Aistiherkkyydet, eli aistitiedon säätelyn vaikeudet, onkin tärkeä ottaa huomioon kuormituksen näkökulmasta. Aistiherkkyyksien huomioiminen ei aina tarkoita kalliita ratkaisuja. Usein toimiva ohje on, että karsit mahdollisimman paljon ulkopuolelta tulevia ärsykkeitä. Ylianalysoi tiloja ja tilanteita. Tee tarvittaessa ympäristöön mukautuksia. Huolehdi riittävästä tauotuksesta, jotta ihminen saa mahdollisimman ärsykkeetöntä aikaa riittävästi.

Harrastukset ja kiinnostuksen kohteet

Moni autismikirjolla oleva on intensiivisesti kiinnostunut tietyistä aiheista. Näihin uppoutuminen voi tuoda iloa ja hallinnan tunnetta. Myös keräily on tyypillistä. Usein itse keräilyprosessi on tärkeämpää kuin kerättyjen esineiden käyttö. Ole kiinnostunut lapsen ja nuoren mielenkiinnon kohteista ja näin edistät myös hyvää vuorovaikutusta.

Arjen hallinta on usein kirjolla olevalle haastavaa. Omiin kiinnostuksen kohteisiin uppoutuminen voi tarjota huikeaa keskittymiskykyä ja luovuutta. Kirjolla oleva lapsi ja nuori tarvitseekin usein kasvattajan ohjeistusta, jotta arkeen liittyvät velvollisuudet tulevat hoidettua.

Lopuksi…

Ymmärrys ja tuki tekevät arjesta sujuvampaa!

Kun ympäristöä ja toimintaa pystytään mukauttamaan autismikirjon erityispiirteisiin sopivammaksi, arjesta tulee usein helpompaa. Ymmärrys tuen tarpeista auttaa ammattilaisia luomaan tilan, jossa jokainen voi olla oma itsensä ilman maskaamista, eli oman toiminnan muuttamista muiden silmissä hyväksyttävämmäksi. Maskaaminen, eli ns. naamiointi, on kirjolla olevalle kuormittavaa ja näin myös haitallista.

Kuva: Pixapay

Iloa kasvatustyöhön toivotellen, Mari Lapinkoski 😊

PS. Kun kiinnostut enemmän aiheesta, katso myös tarjolla olevat koulutukset! 😉